Mitä jos Helsinki voisikin olla hiilineutraali jo vuonna 2030?
Syväkaivot ovat olleet viime aikoina trendisana ja muutama projekti niiden saralla onkin jo ollut. Mutta mitä jos voisimme tuoda tämän maalämpökaivoteknologian kaikkien saataville ja myös kustannustehokkaasti? Keskisyvien ja syvien maalämpökaivojen teknologian hyödyntäminen mahdollistaisi suurten kaupunkien viemisen kohti hiilineutraaliutta jopa nopeammin kuin nyt tavoitteena on. Keskisyvien ja syvien maalämpökaivojen avulla voitaisiin kattaa jopa 50% Helsingin energiatarpeesta jo nyt.
Geoenergia sisältäen kustannustehokkaan lämmityksen ja viilennyksen on nykypäivän ja tulevaisuuden teknologiaa ja sitä kannattaisi hyödyntää enemmän. Sen avulla voidaan varastoida myös energiaa tehokkaasti lähellä, kalliossa, suoraan jalkojemme alla. Tämä lisää energiariippumattomuuttamme ja tehostaa niin energian tuotantoa kuin sen varastointiakin.
Tästä syystä on aloitettu HYBGEO projekti, jonka tarkoituksena on tuoda maalämmön hybridiratkaisut datatehokkaissa energiapositiivisissa rakennuksissa kaikkien saataville.
HYBGEO on Rototecin, Basso Building Systemsin, Tom Allen Seneran, Gebwellin, Muovitechin, VTT:n, GTK:n ja Centrian yhteisinnovaatiohanke, jossa kehitetään ja havainnollistetaan ratkaisuja energiapositiivisten rakennusten toteuttamiseen pohjoisessa ilmastossa. Hankkeen tavoitteena on ymmärtää, miten energiapositiivisia rakennuksia voisi toteuttaa aiempaa paremmin ja kehittää projektissa hyviksi havaittuja ratkaisuja skaalattaviksi ja monistettaviksi.
”Lähdin mukaan vetämään tätä projektia Rototecin puolelta, koska haluan olla mukana tekemässä muutosta energia-alalla. Uskon, että voimme vaikuttaa tämän projektin avulla energiantuotantoomme ja saavuttaa ilmastotavoitteet etuajassa. On hienoa olla mukana tällaisessa uraa uurtavassa projektissa, jossa työskennellään ilmaston hyväksi ja luodaan parempaa yhteistä tulevaisuutta”, kertoo Satu Juurikka, HYBGEO-hankkeen projektipäällikkö Rototecilla.
Mitä tarkoittaa energiapositiivinen rakennus?
Energiapositiivisissa rakennuksissa vuosittainen primäärienergian kulutus on yhtä suurta tai pienempää kuin rakennuksen energiantuotanto. Energiapositiivisuus saavutetaan tyypillisesti korkealla energiatehokkuudella ja rakennukseen integroiduilla uusiutuvan energian ratkaisuilla, kuten aurinko- ja geoenergialla. Kylmä ilmasto asettaa rakennusten energiatehokkuuden ja energian tuotannon vaatimukset korkealle. Maalämmön hybridijärjestelmissä onkin korkea potentiaali rakennustason energiantuotantoon haastavissa ilmasto-olosuhteissa.
Tiiviisti asutuilla alueilla laajoja lämpökenttiä vaativien maalämpöjärjestelmien toteutus on haastavaa: kun käytössä on rajallinen määrä maa-alaa, tarvitaan keskisyviä ja syviä lämpökaivoja (tässä projektissa 600-1000 metrisiä) ja niihin liittyvää teknologiaa, joiden avulla maalämmön osuutta voidaan hybridijärjestelmissä hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Jotta maalämmön käyttö osana hybridiratkaisuja voi lisääntyä, pitää kiinteistökehittäjille olla tarjolla helposti vertailtavia järjestelmäkonsepteja ja ratkaisuja, joita on helppo asentaa ja käyttää.
HYBGEO-hankkeen tavoitteena on kehittää parempia teknologiaratkaisuja ja luoda konsepteja, jotka mahdollistavat energian tehokkaan käytön ja energiajärjestelmien luotettavan toiminnan. Keskisyviä maalämpöjärjestelmiä pitää myös kehittää ja niiden toimintaa tarkkailla. Datan turvallinen ja tehokas käyttö sekä älykkäiden ratkaisujen hyödyntäminen ovat tärkeitä tekijöitä järjestelmien parhaassa mahdollisessa hyödyntämisessä.
Projektin osapuolet kehittävät ratkaisuja, joita havainnollistetaan Helsingin Kalasatamaan rakenteilla olevassa asuinrakennuksessa. Tavoitteena on löytää toimintatapoja, joilla rakennuksen ympäristövaikutukset pysyvät alhaisina lämmitys- ja viilennystarpeista joustamatta. Pilottikohteen avulla pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon niin, että energiapositiiviset rakennukset ovat tulevaisuuden ratkaisu ilmastonmuutoksen hidastamisessa. HYBGEO-hankkeessa tätä uutta teknologiaa kokeillaan uudiskohteessa, mutta sen myötä myös olemassa olevan rakennuskannan muuttaminen energiatehokkaammaksi helpottuu, koska maalämpökaivot voidaan jatkossa porata yhä pienemmille ja ahtaammille tonteille.
