Maalämpö turvaa omaisuutesi ja lämmityksesi energiakriisissä

Viime aikaiset sähkön hinnan suuret vaihtelut ovat nostaneet sähkön hinnan uusiin ulottuvuuksiin. Pakkaspiikit ovat nostaneet kulutusta ja kustannuksia enemmän kuin koskaan. Tämän takia sähkölämmitys on ollut pörssisähköä käyttävillä kalliimpaa, jopa parin tuhannen euron sähkölaskuja on nähty. Öljylämmitystä on totuttu jo pitämään vanhanaikaisena, saastuttavana ja kalliina ja siitä luopumiseen on ollut tarjolla useita eri energiatukia tai vaihtoehtoisesti korotettua kotitalousvähennystä (jopa 7000 euroa vuonna 2022). https://rototec.fi/energiatuet-houkuttelevat-valitsemaan-ekologisen-maalammon/

Kaukolämmön suuret hinnannousut ovat myös tehneet maalämpöön siirtymisestä houkuttelevaa. Nyt seuraava sähkösopimuskin voi ollakin kalliimmalla kilowattihinnalla kuin nykyinen. Niin sähkö kuin kaukolämpöyhtiöidenkin pitää varautua paremmin hinnan vaihteluihin ja investointeihin uusiutuviin energiamuotoihin. Täten varmasti moni sähkölämmittäjäkin alkaa miettiä vaihtoehtoista energiamuotoa. Vaikka lämpöpumput käyttävät sähköä, niiden avulla sitä kuluu kuitenkin vähemmän, koska ne lämmittävät tehokkaammin. Yhdistämällä maalämpö aurinkosähköön saadaankin erittäin kustannustehokas ja hiilineutraali hybridiratkaisu. Sähkön veroluokka muuttuu myös vuoden 2022 aikana yli 500kW lämpöpumppujärjestelmiin, jolloin sähkön hinta laskee isoissa kohteissa n. 21,9 €/MWh eli noin 20-25% (vaatii vielä EU komission hyväksynnän).

 

Mikä ja kuka määrittää uusiutuvan energian?

Työ-ja elinkeinoministeriö julkaisi äskettäin, että uusiutuvan energian käyttö meni ohi fossiilisen energian. Vuonna 2020 uusiutuvaa energiaa käytettiin 39%, kun taas fossiilista energiaa 37%. Hienoa kehitystä, mutta huomattavaa on, että 74% tässä mainitusta uusiutuvasta energiasta on peräisin puun poltosta. Onko hake ja sen polttaminen energiakäyttöön todella uusiutuvaa energiaa? Onko mikään polttamalla tapahtuva energiantuotanto oikeasti uusiutuvaa? Tästä voidaan olla montaa mieltä, samoin kuin maakaasun ja ydinvoiman sisällyttämisestä uusiutuvaan energiaan. Viimeisimmän uutisoinnin mukaan energiapuusta on jopa pulaa.

Ilmastotavoitteet ovat kuitenkin tiukat kuten niiden aikarajatkin, mutta on ymmärrettävää ettei muutosta tapahdu hetkessä.  Siirtymäajan pitäisi kuitenkin olla määritelty ja selkeä tiekartta todelliseen hiilineutraalisuuteen jo julkaistu. Turpeen käyttöä on ajettu vahvasti jo alas ja siinä ollaan jopa aikataulua edellä. Mutta mikä on muu todellinen konkretia? Ilmastotavoitteet on julkaistu, mutta ei sitä, kuinka ne todellisuudessa tavoitetaan. Tuskin pelkällä turpeen käytön lopettamisella ja hiilinieluilla plus mahdollisilla kompensaatiomalleilla. Kuinka polttaminen aiotaan jatkossa korvata energiantuotannossa?

Lasketaanko ei-niin-uusiutuvat energianlähteet edelleen uusiutuviksi ja kuinka kauan? Kuka oikeastaan määrittelee, mikä on uusiutuvaa ja mikä ei ja millä perustein? Mielestäni oikeasti uusiutuvia enegianlähteitä, joihin olemassa olevaa teknologiaa löytyy jo, voitaisiin käyttää enemmän jo nyt. Sain äskettäin kutsun uusiutuvan energian ajankohtaispäivään, jonka ohjelmassa ei sanallakaan mainittu maalämpöä, joka uusiutuu kallioperässä latautumalla vuodenaikojen mukaan – kesällä lataamalla lämpöä talvea varten ja talvella viileää kesää varten.

 

Vain yhdessä toimimalla saavutetaan tuloksia

Euroopan energiakriisi on ravistellut poikkeuksellisesti koko Eurooppaa. Vaikutukset ovat näkyneet ei pelkästään energian kallistumisena, vaan myös yleisenä inflaationa. Esimerkiksi polttoaineen hinta on Suomessa ollut poikkeuksellisen kallista. Yleinen kustannustason nousu ja sen heijastuminen kotitalouksiin aiheuttaa sen, että kaikesta, myös energialaskusta täytyy todella säästää. Mikä sen parempi keino kuin vaihtaa luotettavaan, kustannustehokkaaseen ja energiaomavaraiseen maalämpöön. Maalämmön käyttö vähentää energiakustannuksia noin 40-70% (riippuen vertailuhinnoista ja vertailtavasta energiamuodosta).

Kiinteistöliittokin julkaisi äskettäin, että taloyhtiöillä voi olla edessään tukala vuosi, juuri kaukolämmön ja sähkön hinnan nousun sekä kiinteistöjen ylläpitokustannusten ja rakennuskustannusten kasvun takia. Tämän takia kaikki korjaushankkeet ja niiden rahoitus kannattaakin selvittää vielä entistäkin huolellisemmin. Kannattaa myös käyttää osaavaa konsulttia ja suunnittelua, joiden avulla voi säästää huomattavia summia, kun energiaremontit on suunniteltu oikein. Esimerkiksi maalämpöprojektissa energiakaivokenttä tulee mitoittaa oikein vastaamaan taloyhtiön todellista energiankulutusta. Oikein mitoitettu maalämpö luotettavan toimijan kautta tilattuna laskee energialaskua, mutta myös nostaa kiinteistön arvoa.

Energia on erittäin poliittinen kysymys ja Euroopan poliittiset päätökset kuin myös maailmanpoliittinen tilanne sanelevat myös Suomen energiapolitiikkaa. Se, joka hallitsee energiaa, hallitsee koko maailmaa on sanonta, joka monesti muistuu mieleeni energiasta puhuttaessa. Valta luo vastuuta tässäkin tapauksessa. Toivottavasti tämä tarkoittaa sitä, että vastuu myös otetaan ja luodaan oikeaa energiavapautta valita itselle sopiva energiamuoto. Poliitikoilla on myös vastuu ottaa huomioon päätöksenteossaan monet eri energiamuodot, joista useita voidaan käyttää yhdessä. Toivoisimmekin enemmän vuoropuhelua poliitikoiden ja elinkeinoelämän kesken koskien tulevaisuuden energiantuotantoa. Vain toimimalla yhteistyössä niin energia-alalla kuin poliittisella tasolla saavutetaan tuloksia. Suunnittelemalla yhdessä tiekartta ja aikataulu kohti hiilinetraalisuutta ilmastotavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Lue lisää sähkönkulutuksesta lämpöpumpuilla:

https://www.sulpu.fi/lammitys-sahkoistyy-lampopumppujen-myynti-kasvoi-25-prosenttia/

https://www.sulpu.fi/suomen-huippusahkotehontarve-olisi-satoja-megawatteja-korkeampi-ilman-miljoonaa-lampopumppua-ja-tuleva-lammityssektorin-sahkoistaminen-ilman-lampopumppuja-olisi-ihan-eri-kokoluokan-haaste/

 

Share: